Kulttuurihyvinvointipooli perustettiin toukokuussa 2020 vahvistamaan kulttuurihyvinvoinnin merkitystä osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kesäkuussa 2022 Kulttuurihyvinvointipoolin perustamisesta on kulunut vähän reilut kaksi vuotta. Tässä katsauksessa tarkastellaan, mitä ensimmäiset toimintavuodet ovat pitäneet sisällään ja mitä asiantuntevan ja omistautuneen jäsenistön ansiosta on saatu aikaan.
Kulttuurihyvinvointipoolin jäsenistö kasvaa kohisten
Kulttuurihyvinvointipoolin jäsenistö koostuu valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista. Kulttuurihyvinvointipoolin perustajajäsenet ovat Taikusydän / Turun AMK, Taiteen Sulattamo ry, FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto ry, KULTA ry, Kukunori ry, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI Suomen mielenterveys ry sekä Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry – Kulttuuria kaikille -palvelu.
Vuonna 2020 jäseneksi liittyivät Kulttuurisen ohjaustoiminnan ammattilaiset OTA ry, Lasten ja nuorten säätiö sekä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry. Asiantuntijajäseneksi kutsuttiin THL sekä hyväksyttiin Metropolia AMK. Vuoden lopussa poolilla oli 11 jäsentä sekä 2 asiantuntijajäsentä.
Vuonna 2021 jäseneksi liittyivät Videootit ry, Suomen Kuvataidepsykoterapeuttien Liitto ry, Suomen Tanssiterapiayhdistys ry, Lastenkulttuurikeskusten liitto, Tanssin aluekeskusverkosto, Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry, SOSTE ry, Sairaalaklovnit ry sekä Teatterikeskus ry. Itä-Suomen Hyvinvointivoimala hyväksyttiin asiantuntijajäseneksi ja Taiteen edistämiskeskus kutsuttiin asiantuntijajäseniksi. Viimeisimpänä jäseneksi on liittynyt Sosped-säätiö keväällä 2022.
Kulttuurihyvinvointipoolilla on tällä hetkellä 22 jäsentä ja 4 asiantuntijajäsentä.
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) on toiminut perustajatahojen kutsumana Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtajana alusta alkaen. Poolin jäsenkokouksia on järjestetty yhteensä viisi.
Vaikuttamistyö on ollut poolin toiminnan keskiössä
Alusta lähtien poolin toiminnassa keskeistä on ollut vaikuttaminen kulttuurihyvinvoinnin merkityksen vahvistumiseen yhteiskunnassa. Pooli on jättänyt yhteensä neljä lausuntoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää päätöksentekoa koskien, laatinut tavoitteet niin kunta-, kuin aluevaaleihin, sekä tuonut esille kulttuurihyvinvoinnin merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa eri tavoin.
Kulttuurihyvinvointipoolin antamat lausunnot:
1. Lausunto ikääntyneiden palveluiden laatusuosituksesta 6/2020
Pooli antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatusuosituksista. Lausunnossa vaadittiin muutoksia laatusuosituksiin siten, että niissä varmistettaisiin ikääntyneiden ihmisten kulttuuriset oikeudet.
2. Lausunto iäkkäiden henkilöiden palvelukokonaisuutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta 8/2020
Pooli antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon iäkkäiden henkilöiden palvelukokonaisuutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Lausunnossa peräänkuulutettiin kulttuuristen oikeuksien toteutumista ikääntyneen väestön palveluihin liittyvän lainsäädännön kehittämisessä.
Pooli antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnossa vaadittiin kulttuurihyvinvoinnin huomioimista sote-maakuntien ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa.
4. Lausunto vanhuspalvelulaista 8/2021
Pooli antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon vanhuspalvelulaista. Lausunnossa edellytettiin, että lainsäädännön tulisi tukea iäkkäiden henkilöiden kulttuuristen tarpeiden toteutumista monimuotoisuus ja saavutettavuus huomioiden.
Kulttuurihyvinvointipooli on kampanjoinut kulttuurihyvinvoinnin puolesta kunta- ja aluevaaleissa. Kulttuurihyvinvointipooli laati yhteistyössä Taikusydämen kanssa kuntavaalitavoitteet vuoden 2021 kuntavaaleihin sekä aluevaalitavoitteet vuoden 2022 aluevaaleihin. Jäsenkokouksessa marraskuussa 2021 julkistettujen aluevaalitavoitteiden ytimessä oli yhteistyön ja ennaltaehkäisevän työn huomioiminen hyvinvointialueuudistuksessa.
Heinäkuussa 2021 Kulttuurihyvinvointipoolin edustajat olivat keskustelemassa Kulttuuri ja taide mielen hyvinvoinnin edistäjinä -paneelikeskustelussa SuomiAreenassa. Marraskuussa 2021 Kulttuurihyvinvointipooli järjesti yhteistyössä SOSTE ry:n sekä eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän kanssa Taide- ja kulttuurilähtöinen toiminta voimavaraksi sote-järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön -webinaarin.
Kuulumiset keväältä 2022
Vuoden 2022 toiminta on käynnistynyt vilkkaana. Alkuvuodesta toteutettiin aluevaalikampanja sosiaalisessa mediassa yhteistyössä Taikusydämen kanssa sekä muotoiltiin 10 vaaliteesiä kulttuurihyvinvoinnista hyvinvointialueiden valmistelijoille ja tuleville aluevaltuutetuille. Lisäksi kaikkien hyvinvointialueiden aluevaltuutetuille on lähetetty sähköpostiviesti maalis-huhtikuussa kulttuurihyvinvoinnin huomioimisesta hyvinvointialueella.
Keväällä 2022 on alkanut myös ArtWell-tutkimushanke, jossa Kulttuurihyvinvointi pooli on mukana. Hankkeessa kehitetään menetelmiä kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin, sekä laaditaan toimenpidesuosituksia menetelmien jatkokehitykseen Suomessa. Kulttuurihyvinvointipooli toimii hankkeessa kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijatahona ja edistää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua.
Heinäkuussa 2022 Kulttuurihyvinvointipooli osallistuu omalla avauksellaan SuomiAreenaan. Lisätietoa on tulossa pian!