Sote-uudistus: sektorirajat on pystyttävä ylittämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä – myös kulttuurin keinoin


Kulttuurihyvinvointipooli antoi 25.9.2020 lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.

”Lakiesityksissä ei tunnisteta kulttuurihyvinvointia käsitteenä, vaikka taiteeseen, kulttuuriin ja luovaan toimintaan osallistumisesta niin kokijana kuin tekijänä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Kulttuuri liitetään ainoastaan kuntien vastuulle jäävään hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan, joskaan kulttuuria ei huomioida edes kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen indikaattoreissa. Lisäksi sote-maakunnan ja kunnan väliin jäävän ns. yhdyspintatyön määrittelemättömyys vaarantaa entisestään kulttuuristen oikeuksien toteutumisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltaisen edistämisen”, sanoo puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Ihmisten terveys ja hyvinvointi syntyvät pääosin arjen ympäristöissä ja arjen toimissa, jossa esimerkiksi viihtyisällä, turvallisella, osallistumaan ja liikkumaan kutsuvalla sekä esteettisellä ympäristöllä ja kulttuuripalveluilla on merkittävä rooli. Kulttuurihyvinvointi tulee huomioida osana terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edistämistä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisessa niin kunnissa kuin sote-maakunnissakin.

Sote-maakuntien panostettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen – myös kulttuurin keinoin

Kulttuurihyvinvointi tulee ottaa huomioon kunkin sote-maakunnan ja sen toimialueen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa sekä hyvinvointikoordinaattoreiden osaamisessa. Hyvänä pohjana tähän toimii vuonna 2018 sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa – mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-599-0).

Kansanterveyden ja -talouden kannalta on tärkeää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet sisältyvät suunnitelmallisena osana kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Näihin toimiin sisältyvät myös kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tukevat toimet. Kulttuurihyvinvoinnin tulee olla sisäänrakennettuna sote-palveluihin aina ennaltaehkäisystä ja palveluohjauksesta alkaen myös hoitoon, hoivaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä kuntoutukseen.

Asiakaslähtöinen työote, jossa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin kulttuuriset ulottuvuudet osana kokonaistavaltaista hyvinvointia, tulee ottaa keskeiseksi kaikessa terveyden edistämistyössä. Terveyttä ja hyvinvointia tulee tarkastella lääketieteellisen tiedon lisäksi terveyden kulttuuristen kontekstien valossa eli huomioimalla, miten arvojärjestelmät, traditiot ja uskomukset vaikuttavat niin positiivisesti kuin negatiivisesti terveyteen ja hoitokäytäntöihin.

Kulttuurihyvinvointipooli pitää tärkeänä, että sote-maakunnat laativat alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman tai sisällytettävä sen osaksi alueellista hyvinvointikertomustyötä ja osoittavat kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden asiantuntijatyöhön henkilöresurssia. Lisäksi tulee ottaa huomioon kuntien ja järjestöjen asiantuntemuksen hyödyntäminen sote-maakuntien kulttuurihyvinvointityössä.

Yhdyspintatyön määrittelemättömyys vaarantaa kulttuuristen oikeuksien toteutumisen

Sote-maakunnan ja kunnan väliin jäävän yhdyspintatyön määrittelemättömyys on suuri riski kulttuurihyvinvoinnin suhteen luotujen hyvien käytäntöjen rapautumiselle, kuten kulttuurilähetteen ja kulttuuriin osallistumisen esteitä purkavien kulttuuripassien (esim. Kaikukortti, Kimmoke-ranneke) käyttämiselle. On huomattava, ettei moniammatillinen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö ole tähän mennessäkään edes saman kunnan sisällä toiminut riittävän hyvin. Kuntien ja sote-maakuntien tehtävien eriytyminen muodostaa tässä selkeän riskin, joka on vältettävissä roolien ja tehtävien selkeyttämisellä.

Kulttuurihyvinvointipooli pitää ensiarvoisen tärkeänä, että sote-maakunnan tulee kaikessa palveluohjauksessa varmistaa yhdenvertaisesti ohjaus hyvinvointia ja terveyttä edistäviin saavutettaviin, matalan kynnyksen kulttuuripalveluihin muiden hyvinvointia, osallisuutta, elämänlaatua ja toimintakykyä tukevien palveluiden ohella. Käytännön esimerkki tästä on hyvinvointia ylläpitävän harrastustoiminnan katkeaminen laitosmaiseen asumiseen tai hoitoon siirryttäessä, esimerkiksi lapsen tai nuoren mahdollisuus jatkaa harrastusta lastensuojeluyksikköön siirron jälkeen.

Indikaattoreissa huomiota kiinnitettävä kulttuuriin

Sote-maakunnan tasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määrittelyyn tulee sisällyttää myös kulttuurin ja taiteen hyvinvointia tukevat vaikutukset, joiden indikaattoripohjaa tulee edelleen kansallisesti kehittää. Lisäksi kunnan hyte-kertoimen indikaattoreihin tulee lisätä kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyvä indikaattori, joka voidaan johtaa esimerkiksi Kulttuuri TEA-viisari-järjestelmästä.

Kulttuurihyvinvointipooli ehdottaa indikaattoriksi seuraavia: 1) kunnalla on käytössä kulttuurikasvatussuunnitelma sekä harrastustunnit perusopetuksessa, 2) kunta järjestää saavutettavaa kulttuuriryhmätoimintaa työttömille, opiskelun tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille, erilaisissa laitoksissa asuville sekä paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville kotona asuville ikäihmisille, 3) kunnalla on käytössä kulttuuripassi tai kulttuurilähete tukemaan heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevien asukkaiden omaehtoista kulttuuripalveluihin osallistumista ja osallisuutta sekä 4) kirjastotilastojen perusteella laskettavaa indikaattoria.

Nämä indikaattorit kuvaavat kunnan sekä kunnan, järjestöjen ja sote-palveluiden yhteistyötä eriarvioisuuden vähentämisessä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kulttuuripalveluiden saatavuus toimintakyvyn ja voimavarojen tukena tulee turvata sote-maakuntien järjestämässä pitkäaikaisessa hoidossa ja hoivassa osana laatua ja asiakaskokemusta, joka vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin.

Koko lausunto on nähtävissä Lausuntopalvelussa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6f74170-ce24-440f-bcaa-feada42eaf2a

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja
merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi

Anna-Mari Rosenlöf, Kulttuurihyvinvointipoolin sihteeri, erityisasiantuntija, Taikusydän-yhteyspiste
anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.