Kulttuurihyvinvointipooli on tänään 27.8.2021 antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta.

Edellisen kerran pooli otti kantaa lausunnollaan iäkkäiden henkilöiden palvelukokonaisuutta koskevan lainsäädännön uudistamiseen 10.8.2020. Poolin viesti on edelleen sama: iäkkäiden henkilöiden palveluita koskevassa lainsäädännössä ei saa unohtaa kulttuuria osana inhimillisiä perustarpeita.

– Riskinä on, että kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ymmärtäminen, yhteistyö ja palveluintegraatio eivät toteudu, ja kulttuuriset oikeudet jäävät huomioimatta osana ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakyvyn edistämistä ja osallisuutta. Kulttuuritoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja vakiintuneet toimintamallit kehittyvät jatkuvasti. Tällä hetkellä kansallista vertailutietoa, tutkimusta ja tietopohjaa kulttuuritoiminnan toteutumisesta ja vaikutuksista ikääntyneiden hyvinvointiin ja terveyteen osana sote-palveluita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ei vielä juurikaan ole. Riskinä on, että tämän kehitystyön keskeneräisyys vaikeuttaa kulttuurihyvinvoinnin huomioimista käytännön työssä, sanoo Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia yhdenvertaisesti

Hyvinvointi ja terveys ovat kokonaisuus. Yhteistyön erilaisten palveluiden välillä tulee olla joustavaa ja tiedon siirtyä ikäihmisten erilaisten asumismuotojen ja hoitoa järjestävien toimijoiden välillä. Tämä koskee myös asiakkaan kulttuurisia tarpeita, harrastuksia ja mieltymyksiä, jotka on kirjattava osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa.

Kulttuuristen tarpeiden toteutumisessa tulee huomioida iäkkäiden henkilöiden moninaisuus ja saavutettavuuteen liittyvät tarpeet kuten tilojen esteettömyys, selkeä viestintä sekä erilaisten apuvälineiden ja tulkkauspalveluiden tarjoaminen. Kulttuuriset oikeudet kulkevat käsi kädessä yhdenvertaisuuden kanssa. Kaikilla ikäihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua taide- ja kulttuurielämään.

Kulttuuritoiminnasta osa kotiin annettavia tukipalveluita

Kulttuurihyvinvointipooli pitää hyvänä sitä, että lakiesityksessä kotiin annettavien tukipalveluiden määrittelyssä on huomioitu sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut sekä osallisuuden edistäminen ja tukeminen. Pooli pitää erittäin hyvänä myös sitä, että sosiaalisen kanssakäymisen määrittelyssä on erikseen mainittu kulttuuriharrastukset. Pooli esittää määrittelyä tarkennettavaksi ”kulttuuriharrastuksilla ja -toiminnalla”, jolla ymmärretään sekä taiteen ja kulttuurin kokeminen että itse tekeminen ja osallistuminen erilaisiin kulttuuritapahtumiin asiakkaan omien mieltymysten mukaisesti.

Pooli ehdottaa kotihoitoon hyvänä käytäntönä kiertäviä ikäihmisten perhehoitajia, joilla olisi viettää asiakkaan kanssa pidemmän aikaa esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivinä. Näiden hoitajien osaamiseen tulisi kuulua yhteistyö kulttuurihyvinvointitoimintaa (harrastukset, kotona tapahtuva taidetoiminta, virtuaalinen kulttuuriohjelma) järjestävien tahojen kanssa sekä kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien osaaminen.

Yhteisölliseen toimintaan tulee olla siihen soveltuvat tilat

Kulttuurihyvinvointipooli pitää tärkeänä sitä, että iäkkäiden henkilöiden asuinympäristön on sovelluttava yhteisölliseen toimintaan kuten taide-esitysten seuraamiseen, taiteen ja kulttuurin kokemiseen sekä ryhmämuotoiseen harrastustoimintaan. On tärkeää, että asukkaat voivat järjestää asuinympäristössään tai sen läheisyydessä yhteistä toimintaa omaehtoisesti tai osallistua järjestöjen, kuntien tai muiden toimijoiden tuottamaan toimintaan.

Kulttuurihyvinvointipooli ehdottaa, että ns. tavallisen palveluasumisen asuntokohteen ylläpitäjällä tai järjestäjällä olisi lakisääteinen velvollisuus yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen. Toiminta voidaan järjestää joko asuntokohteen ylläpitäjän tai järjestäjän toimesta tai/ja ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa yhteistyössä. Myös ns. hybridiasumisessa yhteisölliseen toimintaan soveltuvien, esteettömien tilojen tarve on huomioitava.

Hoiva-asumisessa yhteisöllisen toiminnan tarve ei katoa

On tärkeää, että hoiva-asumiseen tarkoitetuissa asumisyksiköissä asukkaille järjestetään yhteisöllistä, asukkaiden mieltymysten mukaista toimintaa. Yhteisöllinen, toimintakykyä, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä ja ylläpitävä toiminta sisältävät kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistumisen, itse tekemisen ja kokemisen. Näiden tuottamiseen ja hankkimiseen tarvitaan henkilöstön osaamista sekä johdon tukea. Tarvitaan myös kykyä yhteistyöhön toimintaa tuottavien kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä osuuskuntien kanssa.

Viriketoiminnan käsitteestä on luovuttava

Puhuttaessa välittömään asiakastyöhön osallistuvista henkilöistä hoiva-asumisessa puhutaan edelleen viriketoiminnan ohjaajista. Kulttuurihyvinvointipooli korostaa, että viriketoiminnan sijaan tulee puhua kulttuuri-, virkistys- ja harrastustoiminnasta vastaavista ohjaajista. Viriketoiminnan käsite leimaa ja eriyttää tarpeettomasti ikääntyvien henkilöiden kulttuurisia tarpeita muusta väestöstä, jonka kohdalla puhutaan yleisesti harrastus-, vapaa-ajan tai kulttuuritoiminnasta. Kulttuuri-, virkistys- ja harrastustoiminnanohjaajien koulutustausta voi olla myös taiteen, kulttuurin tai kulttuurihyvinvoinnin alalla.

Monialaista tukea toimeenpanoon tarvitaan

Kulttuurihyvinvointipooli katsoo, että vuonna 2023 toimintansa aloittaville hyvinvointialueille on jokaiselle resursoitava kulttuurihyvinvointia koordinoiva henkilö. Kulttuurihyvinvoinnin tulee näkyä osana alueellisia hyvinvointisuunnitelmia sekä ikäihmisten palveluita koskevia suunnitelmia ja niiden toimeenpanoa, jotta kulttuuri ja taide ovat ammattimaisesti, suunnitelmallisesti ja siten vaikuttavasti osa sosiaali- ja terveyshuoltoa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Kulttuurihyvinvoinnin osaaminen tulee huomioida sote-ammattilaisten koulutuksissa, vanhustyön johtamisen koulutuksissa sekä osana palveluohjausta. Tähän tarvitaan ohjausta koulutusorganisaatioille sekä täydennyskoulutusten tilaajille ja tuottajille.

Koko lausunto on nähtävissä Lausuntopalvelussa sekä PDF-dokumenttina alla.

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja
merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi

Anna-Mari Rosenlöf, Kulttuurihyvinvointipoolin sihteeri, erityisasiantuntija, Taikusydän-yhteyspiste
anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi

Kuva: Unsplash: Artyom Kabajev.