Neljä miestä pelaa ulkona pöydällä jotakin peliä.

Kulttuurihyvinvointi on huomioitu hyvin laatusuosituksessa aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi

Kulttuurihyvinvointipooli on antanut 17.11.2023 sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa Laatusuosituksesta aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Laatusuosituksessa todetaan, että ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn tukemisessa korostuvat mielen- ja kulttuurihyvinvointi, liikunta sekä kuntoutus.

Olemme erittäin iloisia siitä, että kulttuurihyvinvointi on huomioitu laatusuosituksessa omana alalukunaan osana toimintakykyisenä ikääntymisen kokonaisuutta, toteaa kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Marko Kilpi. 

Kulttuurihyvinvointipooli kiittää laatusuositustyötä kestävän kehityksen huomioimista, jossa kulttuuriseen kestävyyteen kuuluu keskeisesti ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutuminen siten, että heillä on mahdollisuudet oppia, osallistua kulttuuriin ja ilmaista itseään kaikissa elämän tilanteissa.

Verrattuna edelliseen laatusuositukseen, kulttuurihyvinvoinnin näkökulma on kokonaisuudessaan huomioitu erittäin hyvin. Edellisessä laatusuosituksessa kulttuuri nähtiin ensisijaisesti ikäihmisen kulutustottumuksena, joka valitettavasti voi päättyä, kun toimintakyky heikkenee. Nyt kulttuurihyvinvoinnin näkökulma on syventynyt ja täsmentynyt, Marko Kilpi huomauttaa.

Kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksia voidaan hyödyntää vieläkin enemmän

– Olemme lukeneet laatusuosituksen huolellisesti läpi, sillä kulttuurihyvinvoinnilla on annettavaa useaan suosituksen sisältökokonaisuuteen, toteaa Kulttuurihyvinvointipoolin sihteeri Anna-Mari Rosenlöf.

Kulttuurihyvinvointipooli haluaakin nostaa laatusuositukseen muun muassa kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten hyödyntämisen osana hoivapalveluiden henkilöstöä. Hyvinä käytäntöinä ehdotetaan muun muassa Kulttuuriohjaajan työnkuvaa, Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön AILI-verkostoa, Seniorikorttia- tai ranneketta kulttuuriin ja liikuntaan osallistumiseen, Kulttuuriluotsitoimintaa sekä Lämpiö-digipalvelua, joka tuo kulttuurin kotisohvalle ja ikääntyneiden yhteisöihin verkon välityksellä.

Lisäksi Kulttuurihyvinvointipooli muistuttaa, että kulttuuripalveluiden järjestäjien ja tuottajien tulee huomioida ikäystävällisyys kulttuuripalveluissa, ja tämän kehittämiseksi sekä toteuttamiseksi tulee kohdistaa riittävät resurssit. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden yhteistyö tuplaa hyvinvointihyödyt: kulttuuriin osallistuminen lisää usein myös fyysistä aktiivisuutta ja toisaalta kulttuuriharrastaminen edellyttää riittävää arkiliikuntakykyä.

Ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttöä voivatkin estää mm. puutteellinen viestintä ja palveluohjaus, seuran puute, taloudellinen tilanne, kulkemismahdollisuuksien puute sekä aistien toiminnassa tapahtuvat muutokset (esim. näkö- ja kuulorajoitteet). Lisäksi on tärkeä muistaa, että ikäihmisten käytössä olevat palvelut huomioivat ikääntyneiden moninaisuuden ja vähemmistöryhmät yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

RAI-arviointivälineistön tieto auttaa myös taide- ja kulttuuritoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa

Ikääntyneen kulttuuriseen toimintaan liittyvät toiveet, hänen kulttuurinen taustansa ja mieltymyksensä osallistua erilaiseen toimintaan, sekä toiminnan aikana ja sen jälkeen tehdyt havainnot tulisi huomioida asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä päivittäisen hoitotyön kirjaamisessa. Tämä koskee sekä kotihoitoa, yhteisöllistä asumista että ympärivuorokautista hoivaa.

RAI-järjestelmän tietoja tulee hyödyntää ikääntyneille kohdennetun taide- ja kulttuuritoiminnan suunnittelun tukena. Pitkäaikaisen hoivan osalta RAI-LTC- ja RAI-LTCF -välineistä on saatavilla kansallisen kulttuurisen vanhus- ja seniorityön AILI-verkoston 13 kunnan ja hyvinvointialueen sekä THL:n kehittämä kulttuurinen henkilöprofiili, jonka hyödyntämistä tulisi jalkauttaa laajemmin hyvinvointialueiden käyttöön.

Kulttuurihyvinvointipoolin koko lausunto PDF-dokumenttina:

Lisätietoja: Marko Kilpi, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja
marko.kilpi@eduskunta.fi

Anna-Mari Rosenlöf, Kulttuurihyvinvointipoolin sihteeri, erityisasiantuntija, Taikusydän-yhteyspiste, anna-mari.rosenlof@turkuamk.fi