Suomen hallituksen suunnittelemat 65 miljoonan leikkaukset kulttuurialalle ja 80 miljoonan leikkaukset järjestöihin ovat suora isku suomalaisten hyvinvointiin. Mielenterveysbarometrin 2021 mukaan yli 95 % mielenterveyskuntoutujista pitää kulttuuria sopivana muotona mielenterveysongelmien selättämisessä.
Kansainväliset tutkimukset tukevat tätä: taidetta ja kulttuuria harrastavat aikuiset kokevat mielenterveytensä muita paremmaksi. He ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ne, jotka eivät osallistu kulttuuritoimintaan. Kulttuurinen aktivisuus suojaa masennukselta ja dementialta.
Nyt suunniteltujen leikkausten seurauksena mielenterveysongelmat ja yksinäisyys lisääntyvät, mikä heikentää väestön työ- ja toimintakykyä. Tämä on suora uhka talouskasvulle ja heikkenevälle huoltosuhteelle. Kuka meistä jatkossa huolehtii, jos tämä pohja rapautetaan?
Järjestöjen tekemällä työllä onkin suuri merkitys talouden, kansanterveyden, yksilön ja perheiden näkökulmasta. Järjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan kivijalka ja merkittävä voimavara hyvinvoinnin tukemisessa. Ne tarjoavat ympäri Suomen matalan kynnyksen kulttuuri- ja taidetoimintaa yhdessä toisten vertaisten kanssa. Se auttaa ihmisiä löytämään merkityksellisyyttä elämäänsä ja käsittelemään tunteitaan myös muuten kuin sanallisesti.
Lausuntokierroksella olevassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kulttuuripalveluille tarjotaan henkisen kriisinkestävyyden, hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpitäjän roolia osana kokonaisturvallisuutta. Näiden ylläpitäminen ei synny ilman resursseja ja työlle annettavaa arvostusta. Leikkausten myötä menetetään kulttuurialan työpaikkoja ja heikennetään luovien alojen kasvupotentiaalia. Sekä järjestöissä että kulttuurikentällä paljon työtä tehdään jo nyt palkatta, talkoin tai erittäin pienellä korvauksella: yhdellä eurolla saadaan todellisuudessa aikaan enemmän kuin sen arvo on.
Järjestöillä on valtava merkitys vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä. Tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistoiminta ja yhteisen hyvän eteen toimiminen lisäävät hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden kokemusta sekä vähentävät yksinäisyyttä. Vapaaehtoistoiminta kerryttää taitoja, osaamista ja verkostoja, jotka auttavat myös työllistymisessä. Pitkäjänteinen, vaikuttava vapaaehtoistoiminta ei ole mahdollista ilman järjestöjen tarjoamaa tukea.
Järjestöt ja kulttuuritoimijat tekevät yhä enemmän keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyön ovet ovat avoinna niin hyvinvointialueille kuin kuntiin. Mikään taho ei yksin pysty vastaamaan suomalaisten lisääntyneeseen avun ja tuen tarpeeseen mielenterveyden ongelmissa. Vaadimme, että syksyn budjettiriihessä suunniteltuja leikkauksia on kohtuullistettava: on herättävä puolustamaan suomalaista kulttuuria, hyvinvointia ja mielenterveyttä ennen kuin on liian myöhäistä.
Anna-Kristiina Mikkonen, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja (sd) sekä
Kulttuurihyvinvointipoolin ohjausryhmä
Kannanotto on julkaistu seuraavissa medioissa:
Turun Sanomat 30.8.2024
Lapin Kansa 3.9.2024
Maaseudun tulevaisuus 11.9.2024
