Miten kulttuurihyvinvointi näkyy hallitusohjelmassa? Entä nuorten hyvinvoinnin tukena? Eduskunnan Kansalaisinfossa Kulttuurihyvinvointipoolin avoimessa kokouksessa käytiin 28. marraskuuta vilkasta keskustelua muun muassa näistä teemoista. Tilaisuuden puhujina olivat kansanedustaja, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Marko Kilpi sekä kulttuuriasiainneuvos Johanna Vuolasto opetus- ja kulttuuriministeriöistä. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan tervehdyksen toi valtiosihteeri Elina Laavi. Paneelikeskustelussa nuoret kulttuurin kokijat sekä tutkija Satu Olkkonen ja Tampereen Kulttuuripaja Virran vastaava ohjaaja Minna Wallenius keskustelivat Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerin Annina Laaksosen johdolla nuorten hyvinvoinnista.
Huoli nuorista on suuri
Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Marko Kilpi toi esille huolen nuorten raaistuneesta väkivallasta. Kilven mukaan nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on tällä hetkellä ennennäkemättömän ongelmallista: ei ymmärretä omien tekojen seurauksia eikä kyetä asettumaan toisten asemaan. Tässä kulttuuri- ja taidetoiminnalla olisi mahdollisuus tehdä ennaltaehkäisevää työtä.
Kilpi nosti esiin kulttuurin merkityksen sekä suomalaisissa että amerikkalaisissa vankiloissa, joissa luetaan paljon kirjoja, haastetaan musiikkia ja kuvataidetta. Osalla vangeista on myös vahva halu ilmaista itseään taiteen keinoin. Kulttuuritoimintaa on järjestetty myös Suomessa vankiloissa muun muassa perheiden tukemiseksi, sillä perheenjäsenen vankeus on aina kriisi koko perheelle. Vankiloiden kulttuuritoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia.
Ministeri Multalan tervehdyksessä korostui kulttuurin merkitys resilienssille sekä tutkittu tieto siitä, että väestötasolla niiden henkilöiden koettu terveydentila on heikompi, jotka eivät harrasta aktiivisesti kulttuuria.
Kulttuuripoliittinen selonteko on tärkeä kulttuurihyvinvoinnille
Kulttuuriasiainneuvos Johanna Vuolasto kertoi kulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin kirjauksista hallitusohjelmassa. Sanaa ”kulttuurihyvinvointi” ei ole ohjelmassa mainittu, mutta hallitusohjelmasta löytyy kirjauksia liittyen kulttuuriin, taiteeseen ja monialaiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Merkittävin yksittäinen toimenpide on kulttuuripolittiisen selonteon laatiminen. Selonteko tehdään noin kerran kymmenessä vuodessa, ja edellinen selonteko on vuodelta 2011. Selonteon avoimeen aloituskyselyyn saatiin 291 vastausta, joissa kulttuurihyvinvointi nousee keskeisesti esiin.
Selonteon kyselyvastauksissa korostetaan tarvetta lisätä kulttuurin ja taiteen rahoitusta, tukea taiteilijoiden toimeentuloa ja panostaa kulttuurikasvatukseen erityisesti lasten ja nuorten parissa. Lisäksi painotetaan kulttuurin saavutettavuuden ja monimuotoisen kulttuurikentän edistämistä. Kulttuurilla nähdään olevan laaja merkitys hyvinvoinnille niin yksilöllisesti kuin yhteiskunnan tasolla. Vastaajat korostavat tarvetta vahvistaa kulttuurin positiivista näkyvyyttä ja roolia taloudessa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Selonteko viedään eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2024. Se toimii tulevan kulttuuripoliittisen päätöksenteon perustana ja siinä linjataan keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuolasto kannusti kaikkia osallistumaan aktiivisesti selonteon eri vaiheisiin.
Toimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa OKM:n sekä STM:n välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi selkiytetään kuntien ja hyvinvointialueiden vastuun työnjakoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle korostuu myös kunnan tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, joka näkyy muun muassa vapaa-ajan sekä kulttuuripalveluiden järjestämisessä. HYTE-kertoimen painoarvoa kasvatetaan nykyisestä.
Hallitus laatii myös laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Tähän liittyen on konkreettisesti valmisteilla nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen torjumisen toimenpideohjelma sekä Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) 2024–2027, joissa on useita kirjauksia kulttuurin ja taiteen merkityksestä hyvinvoinnille. Lisäksi lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään muun muassa kehittämällä OHJAAMO-toimintaa kulttuurin ja liikunnan avulla.
Ikäihmisten osalta lisätään kuntien terveyden edistämisen määrärahaa STM:n arviomomentille ja vaikutetaan sen kohdentamiseen ikäihmisten toimintakykyyn, kotona pärjäämiseen ja omaishoitajien tukemiseen. Lisäksi käynnistymässä on STM:n koordinoima Hyvän työn ohjelma sote-henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa ammattihenkilöiden välinen joustava työnjako sekä muun koulutuksen saaneiden tuki ammattitoiminnalle. Tähän liittyen on käynnistymässä kokeilu kulttuurikoulutettujen työllistämiseksi hyvinvointialueilla. Lisäksi Sipilän hallituksen kulttuurin kärkihankkeesta tulee valmistumaan keväällä 2024 Cuporen toteuttama seurantatutkimus.
TAIKU 4 -työryhmä syventää toimijoiden yhteistyötä
STM ja OKM ovat asettaneet ministeriöidensä ja alaistensa virastojen virkahenkilöistä koostuvan Taiku 4 -yhteistyöryhmän koordinoimaan ja edistämään ministeriöiden välistä yhteistyötä. Työryhmän tehtävät ovat:
1. Edistää kulttuurihyvinvointitoimintaa,
2. Vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin juurtumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteisiin ja toimintaan kunnissa ja hyvinvointialueilla,
3. Vahvistaa ministeriöiden ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä, tiedonkulkua ja tietoperustan rakentumista sekä
4. Tehdä esitys yhteistyöryhmän toiminnan vakiinnuttamiseksi.
Työryhmän jäsenet tulevat STM:stä, OKM:stä, Taiteen edistämiskeskuksesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Työryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita, nimetä työnsä tueksi alatyöryhmiä tai järjestää työpajoja.
Paneelikeskustelu: nuorissa on toivoa: kokeile, kuuntele, taistele!
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa nuoret kulttuurin kokijat Daniel Timonen Suomen Nuorisoseurat ry:n Nuoret vaikuttajat -ryhmästä ja Helmi Yeesi ry:n Muudi-hankkeen toiminnasta sekä tutkija Satu Olkkonen ja Tampereen Kulttuuripaja Virran Minna Wallenius keskustelivat Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerin Annina Laaksosen johdolla nuorten hyvinvoinnista.
Nuorelle teatterin harrastajille Daniel Timoselle teatteri on tarjonnut turvallisen, toisen kodin ja tasapainottavan tekijän omaan elämään sekä muokannut omaa identiteettiä. Helmille ja hänen perheelleen rasismia kokeneille nuorille tarkoitettu Muudi-hankkeen kulttuuritoiminta on tarjonnut turvallisen ympäristön, jossa voi olla oma itsensä. Koko perheen itsetunto on vahvistunut, kun nuori on tullut nähdyksi positiivisella tavalla. On myös syytä pohtia, miksi nuori lähtisi mukaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja sitoutuisi yhteiskunnan toimintaan sekä yhteiseen hyvään, jos yhteiskunta, jossa hän elää, sallii syrjinnän ja rasismin.
Kulttuuripaja Virran asiakkaita ovat 18–35-vuotiaat nuoret, joilla on yleensä mielenterveyden haasteita elämässään. Pajalla ohjaajat kouluttavat nuorista vertaisohjaajia, jotka vastaavat isosta osasta pajan ryhmien toimintaa. Tällä hetkellä pajalla on 24 nuorten ohjaamaan omaa ryhmää.
Kyselytutkimuksen mukaan pajalla käyneistä nuorista 79 % kokee yksinäisyytensä vähentyneen, yli 80 %:lla mielenterveys on parempi sekä yli 60 %:lla on tulevaisuuden suunnitelmia opiskeluun, työkokeiluun tms. hakeutumisesta. Pajalla nuoret saavat hyvin paljon itse määritellä ja kehittää kulttuuri- ja taidetoimintaa. Tällöin tapahtuu non-formaalia, yhteisöllistä oppista, joka on avointa muutokselle.
Tutkija Satu Olkkonen korosti, että taiteen tekemisessä ja kokemisessa on joskus hyväksyttävä se, ettei mitään oikeastaan näytä tapahtuvan ja silti vaikutukset voivat ilmentyä nuoren elämässä vasta vuosien päästä. Nuorille tulee luoda mahdollisuuksia ja tiloja ei-suorittamiseen. Olkkosen mukaan emme tarvitsisi taidetta, jos kaiken voisi verbalisoida ja analysoida. Se, mikä ei taivu puheeksi, voi olla joskus kaikkein tärkeintä tietoa, ja juuri tällaisen tiedon tuottamisessa taiteen mahdollisuudet ovat merkittävät.