Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -selvityshankkeessa (ArtWell) tarkasteltiin kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia sekä kehitettiin toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa. Valtioneuvoston rahoittamaa tutkimushankketta toteuttivat Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo yhdessä Taideyliopiston CERADA tutkimuskeskuksen ja Kulttuurihyvinvointipoolin kanssa.
Hankkeen tavoitteena oli:
- Kehittää kulttuurihyvinvointitoimien ennakoivassa taloudellisessa arvioinnissa tarvittavia menetelmiä ja laskentamalleja
- Kehittää arvioinnin kriteeristöjä
- Tunnistaa arviointia tukevan tietotuotannon tarpeita
- Tehdä yllä mainittujen pohjalta toimenpidesuosituksia kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisen arvioinnin kehittämiseksi Suomessa
Hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset
Hankkeessa tunnistettiin sidosryhmähaastatteluiden avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa sekä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimuksen nykytilaa kansainvälisesti. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin kirjallisuudesta tunnistettuja koetun hyvinvoinnin mittareita kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Viimeisessä osahankkeessa sovellettiin terveystaloudellisen mallinnuksen menetelmiä esimerkinomaisesti osallisuutta tukevan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisessa arvioinnissa.
Hankkeen tekemän selvityksen mukaan kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuustutkimus on sekä kansallisesti, että kansainvälisesti tarkastellen vähäistä ja pistemäistä. Alan toimijat ja organisaatiot ovat kuitenkin valmiita vaikuttavuusperustaiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia tekoja ja tarvittavan tietopohjan rakentamista. Halutessaan Suomi voisi olla asiassa kansainvälisestikin edelläkävijä.
Policy Brief: Kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuus ja taloudellinen arviointi
Tiedote: Koettu hyvinvointi kulttuurihyvinvoinvoinnin arvioinnin keskiöön
Miksi kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia tutkitaan?
Yksi yksilön ja väestön koettuun hyvinvointiin vaikuttava yhteiskunnan osa-alue on taide ja kulttuuri. Tutkimustieto taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on lisääntynyt parin viime vuosikymmenen aikana, jonka seurauksena kiinnostus kulttuurihyvinvointitoiminnan mahdollisuuksiin väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on kasvanut myös poliittisessa päätöksenteossa. Näyttö kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisista vaikutuksista kuitenkin on ollut toistaiseksi rajallista, mikä on heikentänyt kulttuurihyvinvointitoiminnan painoarvoa päätöksenteossa.
Taloudellisen arvioinnin näkökulmasta kulttuurihyvinvointitoimien monialaisuus ja sektorirajoja ylittävä luonne tuovat arviointiin myös omat haasteensa esimerkiksi vaikutusmekanismien tunnistamisen ja arviointiin vaikuttavien sekoittavien tekijöiden sekä myös toteutuksen edellytyksiin liittyvän käytettävyyden osalta.
Kulttuurihyvinvointitoimien monikanavaisten vaikutusten mittaamiseksi ja arvioimiseksi taloudellisen arvioinnin tueksi tarvitaan vaikuttavuusmittareita, joiden avulla voidaan mitata yksilö- ja väestötason muutoksia koetussa kokonaishyvinvoinnissa ja suhteuttaa näitä muutoksia tehtyihin kulttuurihyvinvointitoimien investointeihin kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi.
Lisätietoa ja muut julkaisut
Blogi: Sosiaalinen hyvinvointi kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin keskiöön