Kunta- ja aluevaalit 2025 -

Tyylitelty hahmo pallottelee värikkäitä palloja, joissa lukee numerot 1-5 sekä tekstit: Edistä hyvinvointia, Turvaa hyvä arki, Toimi sillanrakentajana, Pidä huolta ihmisestä, Tee viisaita päätöksiä.

Kulttuurihyvinvointipoolin vaaliopas 2025

Tervetuloa tutustumaan Kulttuurihyvinvointipoolin vaalioppaaseen! Löydät vaalioppaan tältä sivulta sekä PDF- että PowerPoint -muodossa. Tältä sivulta löydät myös kaikki oppaan tekstit.

Lataa vaaliopas PDF-muodossa:

Kulttuurihyvinvointipoolin vaaliopas_2025 (PDF)

Lataa vaaliopas PowerPoint-muodossa:

Kulttuurihyvinvointipoolin vaaliopas_2025 (PowerPoint)

Kulttuurihyvinvointia kuntasi ja alueesi hyväksi

Päättäjänä keskeinen tehtäväsi on pitää huolta kuntasi ja/tai alueesi asukkaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista nyt ja tulevaisuudessa.

Päätöksenteossa kannattaa hyödyntää kulttuurihyvinvointia, sillä taiteen, kulttuurin ja luovan toiminnan vaikutukset hyvinvoinnille ovat tutkitusti kiistattomat.

Kulttuurihyvinvointipooli tukee sinua tehtävässäsi.

Pistetään pallot liikkeelle!

Kiitos sinulle

Arvostamme suuresti, että tahdot kantaa vastuuta yhteisistä asioistamme päätöksentekijänä.

Joudut perehtymään laajoihin asiakokonaisuuksiin ja tekemään päätöksiä tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Päätöstesi vaikutukset saattavat ulottua vuosikymmenten päähän. Siksi haluamme, että päättäjänä onnistut tehtävässäsi ja että alueesi ja/tai kuntasi voi hyvin.

Seuraavaksi kerromme, miten kulttuuri voi edistää hyvinvointialueen ja kunnan asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Me tuemme sinua työssäsi. Päättäjän pöydällä -muistilapuilta löydät vinkkejä ja toimintaehdotuksia.

Onnea matkaan!

Kulttuurihyvinvointipooli

Mikä on Kulttuurihyvinvointipooli?

Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallinen riippumaton asiantuntijaelin, jonka jäseninä on jo yli kolmekymmentä sote-, kansalais- ja kulttuurijärjestöä, säätiötä, verkostotoimijaa sekä kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijatahoa. Vuonna 2020 perustettu pooli vahvistaa kulttuurin, taiteen ja luovuuden merkitystä osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se tarjoaa tietoa ja kokemusta taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista päätöksenteon tueksi.

Päättäjän pöydällä

Tee kestäviä päätöksiä, jotka kantavat vuosien päähän:

Löydä uusia keinoja edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta.
Vähennä eriarvoistumista ja ehkäise syrjäytymistä.
Panosta ennaltaehkäisevään työhön ja säästä kustannuksissa.

Näin onnistut päättäjänä

Kuntapäättäjänä tehtävänäsi on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kunnan elinvoimaa. Kunta järjestää asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä tekee yhteistyötä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa. Kulttuuritoiminnan järjestäminen on yksi kunnan lakisääteisistä tehtävistä.

§ Kuntalaki, Terveydenhuoltolaki, Laki kuntien kulttuuritoiminasta

Hyvinvointialueen päättäjänä tehtäviisi kuuluu päättää, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita toteutetaan alueellasi.

§ Laki hyvinvointialueesta, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. Tähän keskeiseen tehtävääsi kulttuurihyvinvointi liittyy.

1. Edistä hyvinvointia

Kannusta kuntia ja hyvinvointialueita ottamaan asiakas-, palvelu- ja elintapaohjauksessa käyttöön taide- ja kulttuuritoiminta osana hyvinvointia tukevaa lähetetoimintaa. Kulttuuripalveluihin ohjaaminen tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja voi vähentää samalla sote-palveluiden kuormitusta.

2. Turvaa hyvä arki

Kansalaisyhteiskunta vastaa monista arjen palveluista. Varmista, että kunta ja hyvinvointialue hankkivat sekä sote- että kulttuurijärjestöjen palveluita ja myöntävät järjestöavustuksia.

3. Toimi sillanrakentajana

Yhteiskunnan viheliäiset ongelmat ovat sekä hyvinvointialueen että kunnan yhteisiä ongelmia. Hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyö on välttämätöntä, kun resurssit niukkenevat ja ongelmat monimutkaistuvat.

4. Pidä huolta ihmisestä

Yhdenvertaiset palvelut edistävät hyvinvointia. Harrastamisen Suomen malli, kulttuurikasvatussuunnitelmat, kulttuurikirjaaminen asiakassuunnitelmissa, kulttuurin huomioiminen kilpailutuksissa ja taideterapiat tuovat kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet kaikkien ulottuville.

5. Tee viisaita päätöksiä

Kulttuurihyvinvoinnin kirjaaminen hyvinvointisuunnitelmiin varmistaa suunnitelmallisen kehittämisen.

Kulttuurihyvinvointi hoitaa kansanterveyttä ja lisää luottamusta

Taiteen, kulttuurin ja luovan toiminnan vaikutukset hyvinvoinnille ovat tutkitusti kiistattomat. Laaja kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettu tutkimus- ja kokemustieto tukee kulttuurin ja taiteen hyödyntämistä terveysongelmien sekä sosiaalisen syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sairauksien hoidossa ja niiden kanssa selviytymisessä. (Fancourt & Finn, WHO, 2019)

Taide- ja kulttuuriosallistuminen on tutkimuksissa yhdistetty pienentyneeseen varhaisen kuoleman riskiin ja pidempään eliniänodotteeseen. Eriarvoistuminen lisää sote-palveluiden kuormitusta ja on uhka kokonaisturvallisuudelle. Mitä enemmän meillä on työstä, koulutuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta ulkona olevia ihmisiä, sitä enemmän huoltosuhde kasvaa ja sote-palveluiden järjestäminen kriisiytyy entisestään.

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää hyvinvointia ja hoitaa ihmisen terveyttä läpi elämän.

Kulttuurihyvinvointi kunnassa tarkoittaa:

Kulttuuritarjonnan saavutettavuutta. Kun erilaiset ihmiset voivat osallistua kulttuuritoimintaan mahdollisimman helposti ja esteettömästi, myös kulttuurin hyvinvointivaikutukset voivat toteutua.
Kestävän kunnan kehittämistä. Kulttuurihyvinvointi tukee kunnan elinvoimaa, työllistymistä, kotoutumista ja kaupunkisuunnittelua. Taide ja kulttuuri ovat sivistyksemme kivijalka.

Kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueella on:

Ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa, toimintakykyä lisäävää tai ylläpitävää toimintaa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kuntoutuspalveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, ikääntyneiden palveluissa, sosiaali- ja perhepalveluissa, vammaispalveluissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Pitkäaikaisen hoidon, hoivan tai asumispalveluiden piirissä olevien sote-palveluiden asiakkaiden kulttuuristen ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista.

Kulttuurihyvinvointi kunnassa ja hyvinvointialueella on asiakkaiden ja asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden kokonaisvaltaista edistämistä, yhteistyötä ja ohjausta. Kun asiakas-, palvelu- ja elintapaohjauksessa ohjataan asiakkaita kulttuuripalveluihin ja järjestöjen matalan kynnyksen toimintaan, voidaan tukea asiakkaan mielekästä, aktiivista arkea ja mielen hyvinvointia ja vähentää sote-palveluiden kuormitusta.

Jokaisella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuritoimintaan niin kokijana kuin tekijänä koko elämänsä ajan. 

Kuvassa on kolme piirrosta ihmisistä ja teksti, jossa lukee: päättäjän pöydällä. Poista osallistumisen esteitä ja pidä päätöksenteossa mielessä lapset ja nuoret, ikääntyneet, erityistä tukea tarvitsevat ja eri tavoin haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat.

Kenelle kulttuurihyvinvoinnista on hyötyä?

Kulttuurihyvinvointi hyödyttää jokaista kunnan ja hyvinvointialueen asukasta. Tutkimusten mukaan kuitenkin ne asukkaat, jotka hyötyisivät eniten kulttuuritoiminnasta, jäävät usein sen ulkopuolelle. Siksi kulttuuripalveluissa pitää huomioida entistä paremmin heitä, joille osallistuminen on eri syistä vaikeaa.

Kulttuurihyvinvointi hyödyttää erityisesti asukkaita, joilla on moninaisia palvelutarpeita. Heillä on heikentynyt tai vaihteleva opiskelu-, työ- tai toimintakyky tai syrjäytymisriski esimerkiksi taloudellisten ongelmien vuoksi. Siksi kulttuurihyvinvointiin panostaminen kannattaa!

Päättäjän pöydällä

Poista osallistumisen esteitä ja pidä päätöksenteossa mielessä

lapset ja nuoret
ikääntyneet
erityistä tukea tarvitsevat ja
eri tavoin haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat.

Yli 100 kunnassa on käytössä Kaikukortti. Sen avulla tiukassa rahatilanteessa olevat nuoret, aikuiset, perheet ja ikäihmiset pääsevät kokemaan ja tekemään kulttuuria maksutta.

1. Edistä hyvinvointia

Kokonaisvaltainen elintapaohjaus on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä.

Päättäjän pöydällä

Kannusta kuntaa ja hyvinvointialuetta

ottamaan käyttöön taide- ja kulttuuritoiminta osana hyvinvointia tukevaa lähetetoimintaa.
kehittämään elintapa-, asiakas- ja palveluohjausta yhdessä kulttuurikentän ja järjestöjen kanssa.

yli 50% suomalaisten sairauksista on ehkäistävissä elintapoihin vaikuttamalla. Kun hyvinvoinnin tueksi saa sopivia palveluita, ei-tarkoituksenmukaiset käynnit sote-palveluissa vähenevät.

2. Turvaa hyvä arki

Päättäjän pöydällä

Varmista rahoitus

Pidä huolta, että kunta ja hyvinvointialue

myöntävät järjestöavustuksia
hankkivat järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden palveluita
tarjoavat tiloja kansalais- ja kulttuurijärjestöjen hyvinvointia edistävään toimintaan.

Kulttuuria kaikille

Varmista, että myös tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville tarjotaan mahdollisuus osallistua kulttuuritoimintaan maksuttoman tai edullisen käytännön avulla. Kaikukortti ja muut etukortit edellyttävät usein yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja kulttuuritoimijoiden kesken.

Kulttuuri HYTE-palvelutarjottimelle

Pidä huolta, että hyvinvointialueellasi kehitetään ja ylläpidetään toimivaa hyte-palvelutarjotinta, josta löytyvät myös taide- ja kulttuuripalvelut, harrastukset, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden toiminta. Tarjotin on välttämätön apu palveluiden omatoimisessa löytämisessä sekä asiakas- ja palveluohjauksen työvälineenä.

80% suomalaisen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tulee muualta kuin sote-palveluista.

3. Toimi sillanrakentajana

Kun resurssit niukkenevat, on hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyö ratkaisevassa asemassa.

Yhteiskunnan viheliäiset ongelmat ovat sekä hyvinvointialueen että kunnan yhteisiä ongelmia, joiden ratkaisijana monilla järjestöillä on ruohojuuritason kokemusta ja näyttöä vaikuttavuudesta.

Palveluita tuotetaan yhdessä, ostopalveluina tai kumppanuuksin ja sopimuksin.
Hyvinvointialueet ja kunnat tukevat kolmannen sektorin toimijoita.
Yhteistyössä osaavia toimijoita ovat muun muassa kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijat, kulttuurikoordinaattorit ja esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa toimivat kulttuuriohjaajat.

Päättäjän pöydällä

Varmista, että

kunnassasi ja hyvinvointialueellasi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä työskentelee kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijoita.
kulttuurihyvinvointi on esillä ja kehittämisen kohteena hyvinvointialueen työryhmissä sekä järjestöjen, hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspintatyössä.

Viheliäiset yhteiskunnalliset ongelmat, kuten yksinäisyys, eriarvoistuminen, lasten ja perheiden pahoinvointi sekä väkivalta eivät tunne organisaatiorajoja.

4. Pidä huolta ihmisestä

Päättäjän pöydällä

1. Kulttuurikasvatus kuntoon

Varmista, että kunnassasi on käytössä kulttuurikasvatussuunnitelma. Se takaa kaikille varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa koulupäivän aikaisen kulttuuri- ja taidetoiminnan ja näin vähentää eriarvoisuutta. Suunnitelma on käytössä jo 80 prosentissa kuntia.

2. Harrastus koululaisille

Varmista, että kunnassasi jokainen lapsi ja nuori voi halutessaan osallistua laadukkaasti ohjattuun taide- ja kulttuuriharrastukseen joko koulupäivän aikana tai sen jälkeen. Tämä toteutuu esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin avulla.

3. Turvaa kuntasi palvelut

Pidä huolta, että kuntasi kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on käytössään riittävät resurssit monipuolisen toiminnan järjestämiseen vauvasta vaariin.

258 kuntaa järjestää 143 000 peruskoululaiselle mieluisia ja maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteydessä. Harrastamisen Suomen malli lisää erityisesti pienituloisten ja yhden vanhemman perheiden lasten harrastamista.

4. Pidä huolta ihmisestä

Päättäjän pöydällä

1. Kulttuurikirjaaminen asiakassuunnitelmissa

Pidä huolta, että ikääntyneen kulttuurinen tausta, kulttuuriset mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet sekä niiden toteuttaminen kirjataan hoito- ja asiakassuunnitelmaan. Kulttuurikirjaaminen on toteutettavissa ikääntyneen asiakassuunnitelmiin kaikissa asiakastieto- ja toimintakyvyn arviointijärjestelmissä, sillä se on osa kokonaisvaltaista asiakkaan elämän ja arkipäivän kuvausta.

2. Kulttuuri kilpailutuksissa

Pidä huolta, että kilpailutuksissa sopimuksiin, esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumiseen liittyen, on sisällytetty määritelmä ja laatukriteerit lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä toteutettavan sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan järjestämisestä mukaan lukien kulttuurihyvinvointitoiminta.

3. Taideterapiat kuntoutukseen

Pidä huolta, että kuntoutuksen tarpeessa olevia asiakkaita ohjataan aktiivisesti myös taideterapiapalveluiden piiriin ja että taideterapiat huomioidaan kilpailutuksissa ja ostopalvelusopimuksissa.

83 % suomalaisista käyttää käyttää vähintään muutaman kerran vuodessa kirjasto- ja kulttuuripalveluita, mutta yli 75-vuotiaista enää 64 %.

5. Tee viisaita päätöksiä

Päättäjän pöydällä

1. Kulttuurihyvinvointi strategioissa

Varmista, että kulttuurihyvinvointi on sisällytetty kuntien ja hyvinvointialueen

strategiaan
hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen
lasten ja nuorten sekä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaan
yhdyspintasopimuksiin
osallisuussuunnitelmaan
suunnitelmien tavoitteisiin, toimenpiteisiin, indikaattoreihin ja toteutuksen resursointiin.

2. Vaikutusten arviointi päätöksenteon tueksi

Tee viisaita päätöksiä ennakoiden:

Vaadi päätösten vaikutusten ennakkoarviointia, kuten lapsivaikutusten ja mielenterveysvaikutusten arviointia kestävien ja vaikuttavien päätösten tueksi.

12 hyvinvointialueella on kulttuurihyvinvointiin liittyviä kirjauksia hyvinvointisuunnitelmassaan. (Tilanne 2/2024)

Esimerkkejä kulttuurihyvinvoinnista kunnissa

Kuntalaisten hyvän arjen turvaamiseksi tarvitaan sujuvia palveluja ja ihmiskeskeisiä palvelupolkuja, jotka rakennetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan, hyvinvointialueen, järjestöjen, kulttuurikentän ja muiden toimijoiden kuten seurakuntien kanssa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkyminen kunnan eri palveluissa. Sisältöä avattu esimerkeissä. — Kulttuurihyvinvointi kunnan eri palveluissa.

Valkeakoskella nuorten työpajatoiminta tarjoaa 18-25-vuotiaille valmennusyhteisön, joka ohjaa nuoria tavoitteellisesti kohti koulutus- ja työelämävalmiuksia. Pajajakson aikana luovuus, kulttuuri ja taide toimivat työkaluina hyvinvoinnin, identiteetin ja työelämätaitojen rakentamisessa. Paja ehkäisee syrjäytymistä, tarjoaa sosiaalisia kontakteja ja iloa arkeen sekä tukee nuorten työllistymistä.

Kaarinan, Turun ja Loimaan kaupunginkirjaston Lukulähetti-toiminta tarjoaa maksutonta lukuseuraa ikääntyneille ja yksinäisille. Vapaaehtoiset lukulähetit vierailevat palvelutaloissa ja kodeissa lukemassa ääneen kirjoja, lehtiä ja runoja.

Kymmenissä kunnissa ympäri Suomen on käytössä Kirjaston kotipalvelut, Kirjat kotiin-, Kotikirjasto-, tai Kirjakassi-palvelu. Palvelun piiriin voi hakeutua, jos ei itse pääse itse asioimaan kirjastossa esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi.

Tampereen Ohjaamon taidelähtöisen Tosi-labra -ryhmätoiminta tukee nuorten osallisuutta ja jaksamista sekä vahvistaa työ- ja opiskeluvalmiuksia.

Rovaniemen kaupungin virallinen rytmiorkesteri Kunnan Pojat on kaupungin kulttuuripalveluiden tuottama hyvinvointipalvelu. Kunnan pojat on rytmimusiikin ammattilaisista sekä palkkatuen avulla työllistetyistä ammattimuusikoista koottu kokoonpano. Se tuottaa matalan kynnyksen kulttuuripalveluita konsertoimalla kylätaloilla, päiväkodeissa, palvelutaloissa, hoito- ja hoivalaitoksissa, päiväkeskuksissa sekä matalan kynnyksen kohtaamistiloissa.

Oulun kaupunki järjestää yli 65-vuotiaille oululaisille taideklubeja, joissa tutustutaan taiteen tekemiseen osaavien ammattilaisten opastuksella. Klubit on suunnattu erityisesti henkilöille, jotka ovat elämässään jonkinlaisessa muutosvaiheessa tai kaipaavat seuraa ja piristystä arkeensa.

Seinäjoella Rock Camp -toiminta tukee päihteetöntä ja positiivista rock-henkistä nuorisokulttuuria. Musiikki on voimakas työväline luoda sisältöä nuorten elämään ja torjua nuoruusiän kuulumattomuuden tunnetta ja henkistä pahoinvointia.

Tampereella neuvolasta voi saada harrastelähetteen, jolla perhe pääsee maksutta osallistumaan kulttuuri- tai liikuntakursseille. Lähetteitä jaetaan perheille, jotka hyötyvät yhteisestä tekemisestä eniten, eivätkä ehkä muuten pääse palveluiden pariin. Neuvolat ja lastenkulttuuripalvelut tekevät yhteistyötä myös muun muassa Turussa, Porissa, Varkaudessa, Jyväskylässä ja Hankasalmella.

Kulttuuripajat ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa järjestetään erilaisia maksuttomia kulttuuri-, taide-, luonto- ja liikuntaryhmiä. Ryhmien suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaavat koulutetut vertaisohjaajat. Pajat on tarkoitettu 18–35-vuotiaille, joilla on jokin mielenterveyden haaste tai haastava elämäntilanne. Pajoja ylläpitää muun muassa Sosped-säätiö ja useat järjestöt Suomessa. Ne tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.

Kuopiossa draamatoiminnan avulla edistetään lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja kaveritaitoja ja siten ennaltaehkäistään kiusaamista. Toiminta sisältää muun muassa draamakasvattajan ohjaamia työpajoja 5.-6. luokille sekä koulutuksia opettajille.

Esimerkkejä kulttuurihyvinvoinnista hyvinvointialueella

Hyvinvointialueen asukkaiden hyvän arjen turvaamiseksi tarvitaan sujuvia palveluja ja ihmiskeskeisiä palvelupolkuja, jotka rakennetaan tiiviissä yhteistyössä tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, kulttuurikentän ja muiden toimijoiden kuten seurakuntien kanssa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkyminen hyvinvointialueen eri palveluissa — Kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueen eri palveluissa.

Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli auttaa hyte- ja sotealan-ammattilaista ottamaan puheeksi luovuuden, kulttuuritoiminnan ja taiteen asiakas-, palvelu- ja elintapaohjauksessa. Kolmen kysymyksen mini-intervention tarkoituksena on motivoida asiakasta kulttuuri ja taide-toiminnan pariin. Malli on kehitetty Helsingissä.

Kulttuuriohjaajat ovat taiteen ammattilaisia, jotka työskentelevät hyvinvointialueilla ikääntyneiden asumisyksiköissä, hoivakodeissa ja palvelutaloissa. Kulttuuriohjaaja vahvistaa henkilökunnan osaamista, varmistaa ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutumisen ja integroi taiteen osaksi asukkaiden ja hoitajien hyvää elämää. Kulttuuriohjaajia on muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueella ja Helsingissä.

Vaasassa eri yhdistykset toimivat palvelutalojen tai sairaalan osastojen kulttuurikummeina ja järjestävät ohjelmaa kummikohteissaan. Vastaavaa toimintaa on myös Turussa ja Oulussa.

Sairaalaklovnit ovat lapsen tukena sairaalassa. He tuottavat iloa hoitotilanteissa, joihin liittyy pelottavia tai kivuliaita toimenpiteitä. Sairaalaklovnit luovat myönteistä potilaskokemusta ja edistävät viihtyvyyttä koko työyhteisössä. Sairaalaklovneja on kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja useissa
keskussairaaloissa.

Satakunnassa Satapsykiatrian Kulttuurifoorumi järjestää voimauttavaa kulttuuri- ja taidetoimintaa mielenterveystoipujille. Toimintaa suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä mielenterveystoipujat, sote-henkilökunta sekä kulttuurin ja taiteen ammattilaiset. Satakunnassa on käytössä myös kulttuuriresepti.

Musiikkiterapeutit työskentelevät hyvinvointialueilla joko työntekijöinä tai yksityisinä ostopalveluiden tuottajina kaikenikäisten asiakkaiden parissa toteuttaen tavoitteellisia terapia- ja kuntoutuspalveluita. Musiikkiterapeutit tuottavat hyvinvointialueiden lähetteillä myös KELAn vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja nuorten kuntoutuspsykoterapian palveluita. Myös muita taideterapian muotoja kuten tanssi-liiketerapiaa ja kuvataidepsykoterapiaa hyödynnetään kuntoutuksessa ja hoidossa.

Seinäjoella tarjotaan kohdennettua kulttuuritoimintaa ikääntyville. Jokaisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä on hoitohenkilökuntaan kuuluva kulttuurivastaava, jonka tehtävänä on suunnitella yksikön kulttuuritoimintaa ja kannustaa koko henkilökuntaa toteuttamaan kulttuuritoimintaa arjessa. Toimintaa toteutetaan hyvinvointialueen ja kunnan tiiviissä yhteistyössä.

Oman kulttuurihyvinvointisuunnitelmansa ovat tehneet muun muassa Pirkanmaan, Vantaa-Keravan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Suunnitelma voi olla joko oma erillinen suunnitelmansa tai osa alueellista hyvinvointisuunnitelmaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) toimii Varhan kulttuurihyvinvoinnin yhdyspintatyöryhmä. Ryhmään kuuluu edustajia alueen kunnista, järjestöistä, ammattikorkeakoulutusta, maakuntaliitosta sekä hyvinvointialueelta. Ryhmän tehtävänä on muun muassa edistää kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palveluiden kehittämistä Varhassa sekä yhdyspintatyönä.

Tampereella kaupunki hankkii valtionperintörahoilla Tanssikummi®- ja taiteilijakummitoimintaa Tampereen alueen ikäihmisten asumispalveluihin. Toiminta räätälöidään asukkaiden kunnon mukaan: Tanssikummit® ja taiteilijakummit voivat pitää asumisyksikössä yhteisiä kulttuurihetkiä sekä kulttuurihetken niiden asukkaiden huoneissa, jotka eivät pääse yhteisiin tiloihin. Tanssikummi®-toimintaa tuottavat Läntinen tanssin aluekeskus ja Pirkanmaan tanssin keskus.

Alue- ja kuntavaalit 2025_tekstisisällöt_kulhypooli (PDF)

Oppaan toimitus: Anu Merenlahti, YAMK-opiskelija, Kulttuurihyvinvointi ja Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija. Opasta on kehitetty Kulttuurihyvinvointipoolin jäsenten kanssa 11/24-01/25 . Kiitos työstöön osallistuneille kunta- ja aluepäättäjille sekä Turun ammattikorkeakoulun Kulttuurihyvinvoinnin YAMK 2024-2025-kurssille ja Taikusydän-alueverkostokoordinaattoreille kommenteista ja esimerkeistä ympäri Suomen.