Pienen lapsen käsi ja aikuisen käsi koskettavat toisiaan.

Enemmän hyteä – vähemmän sotea: kulttuurista hyvinvointia, osallisuutta ja terveyttä hyvinvointialueiden asukkaille

Arvoisa hyvinvointialueen päättäjä,

Laaja kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettu tutkimustieto tukee kulttuurin ja taiteen hyödyntämistä sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä sekä sairauksien hoidossa ja niiden kanssa selviytymisessä. (WHO 2019). Hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöitä vähentämällä turvataan resurssien riittävyys ja kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja.

Kulttuuri- ja taidetoimintaan sekä luovaan toimintaan osallistuminen niin taiteen ja kulttuurin kokijana kuin tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisisä sairauksia sekä auttaa selviytymään muun muassa mielen hyvinvoinnin ongelmien kanssa. Mielenterveysbarometrin (2021) mukaan yli 95 % mielenterveyskuntoutujista pitää kulttuuria sopivana muotona mielenterveysongelmien selättämisessä.

Kulttuurihyvinvointi on osa hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä osana kaikenikäisten ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Erityisesti tulee turvata niiden ihmisten yhdenvertainen oikeus osallistua kulttuuriin, jotka ovat pitkäaikaisen hoivan tai hoidon piirissä eivätkä pääse kotoa palveluiden piiriin tai joilla on taloudellisia esteitä osallistua palveluihin. Parhaimmillaan asiakkaiden elämänlaatu ja asiakaskokemus paranee, hoitohenkilökunta jaksaa paremmin ja omaisten huoli kevenee.

Toivomme, että huomioitte hyvinvointialueen valmistelussa ja päätöksenteossa seuraavat asiat:

  1. Nykyisissä sote-palveluissa luodut toimivat yhteistyökäytännöt ja toimintamallit kulttuuritoimijoiden kanssa säilytetään hyvinvointialueella. Niitä kehitetään edelleen koko hyvinvointialueen kattaviksi.
  1. Kulttuurihyvinvointipalveluiden yhdyspintatoimijoiden eli kuntien kulttuuripalveluiden, järjestöjen, kirjastojen, nuorisopalveluiden ja kansalaisopistojen sekä hyvinvointialueen yhteistyölle luodaan jo valmisteluvaiheessa toimivat rakenteet.
  1. Hyvinvointialueella ohjataan resursseja mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kehittämällä elintapa- ja palveluohjausta, elämänhallinnan tukea ja matalan kynnyksen saavutettavaa apua yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa.

    Ylipainoon, liikkumattomuuteen, päihteiden käytön vähentämiseen, hyvään uneen ja mielen hyvinvointiin vaikutetaan mm. liikunnan, ravitsemuksen, kulttuurin, taiteen ja luonnon keinoin.

Näiden tavoitteiden toteuttamista tukee hyvinvointialueen vahva terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatiotehtävä, jossa on mukana kulttuurihyvinvoinnin osaajia.

Lisätietoa kulttuurihyvinvoinnista hyvinvointialueella.

ystävällisin terveisin,
Merja Mäkisalo-Ropponen, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja


Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista koostuva asiantuntijaelin. Kulttuurihyvinvointipoolin tavoitteena on vahvistaa saavutettavan kulttuurihyvinvoinnin sisällyttämistä osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia, kuntoutusta, ennaltaehkäiseviä palveluita, eri alojen koulutusta ja uudistuvaa työelämää.

2 comments:

  1. Uudessa Lastensairaalassa pyörivät ihastuttavat Sairaalaklovnien videot odotusaulassa. Ne tuottavat hilpeyttä aluksi. Sen jälkeen, kun samaa videota on nähnyt kymmeniä kertoja ja palaa uudelleen sairaan lapsen kanssa jonottamaan, odottamaan asetelmassa, jossa yhteiskunnassamme sote-ala on kriisiytynyt, on mahdollista, ettei kulttuurinen hyvinvointi kaikesta huolimatta ole ensimmäisenä mielessä potilailla, heidän perheillään ja meillä hoitajilla. Sairaalaklovnien työ on upeaa konkretiaa.Tutkimus taiteen saavutettavuudestakin on ollut hieno yritys Akateemisesta maailmasta käsin ymmärtää todellisuutta ja mahdollisesti teoretisoida sitä, mutta tällä hetkellä yhteiskunnassamme olevat rakenteelliset haasteet ’ oikeassa elämässä, maailmassa’ ovat niin mittavia, että pyrkisin hyvin sensitiiviseen lähestymistapaan, mitä kulttuurisen hyvinvoinnin tuottamiseen sote-kontekstissa yhteiskunnan varoin tulee. Toivon kommenttini toimivan rakentavana, kriittisenä avauksena.

  2. Kiitos Hanna Hongell kommentista. Itse ajattelen näin, että sosiaali- ja terveystoimen kannattaa tehdä yhteistyötä kulttuurin ja taiteen kanssa juuri siksi, että voimavarat ja resurssit ovat sote-alalla niukkoja. Nyt ei missään nimessä kannata jäädä siiloihin tai poteroihin, vaan hyödyntää kaikki se tutkittu tieto ja kokemus, joka tuo esille yhdessä ja uudella tavalla tekemisen hyödyt. Itse erityisesti muistityön asiantuntijana olen nähnyt, miten kulttuurin ja taiteen avulla voidaan ylläpitää ja edistää muistisairaan toimintakykyä ja osallisuutta – puhumattakaan siitä, miten työntekijät ovat saaneet intoa toimia muistisairaiden kanssa uudella tavalla. Myös mielenterveysasiakkaiden kuntoutuksesta kulttuurin ja taiteen avulla on saatu hienoja tuloksia aikaan. Esimerkkejä ja tutkimustietoa vaikuttavuudesta löytyy paljon. Tällä hetkellä Kuopion yliopiston Vaikuttavuuden talo yhdessä Taideyliopiston kanssa (Pooli on yhteistyökumppanina) tekee kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia ja sen pohjalta toimenpidesuosituksia. Uskon vahvasti siihen, että tämän kaltainen yhdessä tekeminen on vaikuttavaa myös sosiaali- ja terveystoimen tavoitteiden näkökulmasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.