Taide on merkittävä osa yhteiskuntaa ja vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Esittävän taiteen kokemisen on oltava mahdollista kaikille kieleen, ikään, kulttuuriin, sukupuoleen, asuinpaikkaan tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta. Edistämme osaltamme tietoisuutta soveltavan taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä. Haluamme, että kulttuurihyvinvointitoiminta tunnustetaan ja nähdään olennaisena osana sosiaali- ja terveyspalveluita ja että sen rahoitus on pitkäjänteistä ja poikkisektoraalista.
Teatterikeskus edistää esittävän taiteen vapaan kentän ammattiryhmien tekemisen mahdollisuuksia ja toimintaolosuhteita Suomessa. Tämä tarkoittaa esittävän taiteen vapaan kentän julkisen rahoituksen puolesta puhumista, jäsenyhteisöjemme toiminnan tukemista ja jäsenten tahdon esille tuomista osana yleistä taide- ja kulttuuripolitiikkaa. Teatterikeskuksen jäsenryhmistä (kirjoitushetkellä 51 yhteisöä) noin puolet tekevät kulttuurihyvinvointyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Koko esittävän taiteen vapaalla kentällä tehdään vielä huomattavasti enemmän kulttuurihyvinvointityötä. Tuoreiden tilastojen mukaan edustamallamme kentällä toimii yli 150 yhteisöä, joiden lisäksi lukuisia muita toimijoita. Kaikki toimijat eivät ole järjestäytyneet Teatterikeskuksen edunvalvonnan alle, koska vakiintuneena jäsenkriteerinä on ollut julkinen toiminta-avustus, joita varsinkin kulttuurihyvinvoinnin toimijoille on ollut tarjolla niukasti. Esittävällä taiteella tarkoitetaan tässä laajasti teatterin, tanssin, sirkuksen, esitystaiteen, nukketeatterin, uuden musiikkiteatterin ja soveltavan esittävän taiteen tekijöitä ja yhteisöjä.
Taiteilijat ovat kohtaamisen ja vuorovaikutuksen ammattilaisia. Ilmaisun taitureina he ovat tarkkoja lukemaan toisen hienovaraisiakin viestejä, jolloin vuorovaikutus taiteilijoiden ja kohderyhmän välillä on virikkeellistä ja antoisaa. Esittävän taiteen ammattilaisella on kyky tarttua asiakkaan kokemukseen, liikkeeseen tai puheen nyansseihin ja kehittää niiden sisältöä jopa siten, että se avautuu osallistujalle uudessa valossa. Herkkäviritteisyytensä avulla taiteilija voivat vastata asiakkaan muuttuviinkin tarpeisiin sekä räätälöimään oman työnsä erilaisten ryhmien erilaiseen vastaanottokykyyn.
Kulttuurihyvinvointipoolin tavoitteet ovat myös meidän tavoitteitamme. Ymmärrys kulttuurihyvinvointitoiminnasta ja sen palvelujen potentiaalista on saatava suuremmalle yleisölle. Tiedämme jo hyvin, että taide edistää hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuurihyvinvointipalveluilla turvataan kansalaisten kulttuurisia oikeuksia, ja samalla taiteilijat työllistyvät uusille työkentille. Mitä paremmin kulttuurihyvinvointi tunnetaan, sen parempaa työtä ja laadukkaita palveluja pystytään tuottamaan. Taiteilijoille on maksettava ammattilaisen palkka ammattilaisen työstä. Tarvitaan jäsentynyttä pitkäjänteistä yhteistyötä ja uudenlaista toimintaa sen sijaan, nojaisimme vain jo olemassa oleviin toimintarakenteisiin. Haluamme lisää suunnittelevaa, etsivää työtä ja tietoutta esimerkiksi siitä, kuinka eri kohderyhmät ja toimijat tavoitetaan. Suunnittelutyö ei saa hyytyä resurssipulaan, kun tiedämme taiteen vaikuttavuuden hyvinvointiin. On saatava sellaisia rakenteita, jolloin rahoitus kattaa sellaisen kulttuurihyvinvointitoiminnan, jolla voidaan tehdä pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä, silloin kulttuurihyvinvointi alkaa oikeasti levitä.
FB: Teatterikeskus: IKO – kulttuurihyvinvointia ikäihmisille
Sivu esittelee Teatterikeskuksen jäsenyhteisöjen IKO Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankkeessa toteuttamia kulttuurihyvinvoinnin palveluja. Räätälöidyt kulttuurihyvinvoinnin palvelut ovat osallistavaa, kokemuksellista taidetta, jossa vuorovaikutus ja muiden kohtaaminen ovat tärkeä osa arkea.
Yhteyshenkilö
Anu Karanto, kehittämispäällikkö, anu.karanto@teatterikeskus.fi
http://www.teatterikeskus.fi/
