Kulttuurihyvinvointipoolin avoin kokous houkutteli keskiviikkona 16. marraskuuta 2022 noin 30 osallistujaa Eduskunnan Kansalaisinfoon. Kuusi tiivistä puheenvuoroa sisältäen luovan avauksen toivat runsaasti tietoa kulttuurin roolista ja vaihtelevasta valmistelutilanteesta hyvinvointialueilla sekä kulttuurista osana kokonaisturvallisuutta. Tilaisuuden juonsi poolin sihteeri, Taikusydän-yhteyspisteen Anna-Mari Rosenlöf.
Luova avaus hyvänä käytäntönä poolin kokouksissa
Kulttuurihyvinvointipoolin kokoukset aloitetaan aina luovalla avauksella. Tällä kertaa avauksen ohjasi Ateneumin yleisötyön tuottaja Mari Jalkanen. Kokeilimme yhdessä taidekuvan katsomista VTS-menetelmällä (Visual Thinking Strategy). Menetelmä perustuu kolmeen kysymykseen, joiden kautta ohjaaja johdattaa kuvan katsojat kertomaan ajatuksiaan ja havaintojaan kuvasta. Oikeaa tai väärää vastausta ei ole olemassa, ja kuvaa katsotaan täysin omista lähtökohdista ilman mitään ennakkotietoa katselun kohteena olevasta kuvasta. Tässä harjoituksessa katsoimme ja keskustelimme yhdessä Hugo Simbergin teoksesta Haavoittunut enkeli (1903). Teoksesta syntyi monta havaintoa ja tulkintaa liittyen toivoon, häviöön, omiin lapsuudenmuistoihin, lapsuuden loppuun, vastuun kantamiseen, suruun sekä lasten liian varhaiseen astumiseen aikuisten maailmaan ja viattomuuden loppuun.
Marko Kilpi: kulttuurilla on merkitystä kokonaisturvallisuuteemme
Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja Marko Kilpi nosti esiin puheenvuorossaan kulttuurin merkityksen kokonaisturvallisuudelle ja kansalliselle identiteetille sekä kulttuurin yhteishenkeä nostattavan roolin osana maanpuolustusta. Kulttuuri ja taide näyttäytyvät myös erityisen tärkeinä lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja osana ongelmien hoitoa ja käsittelyä.
Kulttuurilla ja taiteella on suuri merkitys ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistamisessa ja kotona asumisen tukena. Kilpi teki syksyllä kirjallisen kysymyksen kotiin tuotavien kulttuuripalvelujen saamisesta kotitalousvähennyksen piiriin. Valtiovarainministeri Annika Saarikon vastaus kysymykseen oli, että näiden palveluiden tuominen kotitalousvähennyksen piiriin sopisi huonosti yhteen vähennyksen alkuperäisen tavoitteen ja tarkoituksen kanssa, jossa kannustetaan kotitalouksia teettämään vähennyksen avulla ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat aiemmin tehneet itse. Kilpi korosti, että on kuitenkin pohdittava vielä tarkemmin kotitalousvähennyksen tavoitteita ja tarkoitusta ja sen mahdollisuutta tukea ikääntyneiden, monisairaiden ja vammaisten hyvinvointia sekä taide- ja kulttuurialan työllistymistä.
Pia Lohikoski: järjestökentän osaaminen tulee tunnustaa ja sitä tulee hyödyntää osana hyvinvoinnin edistämistä
Kansanedustaja, Taiteen Sulattamon hallituksen puheenjohtaja Pia Lohikoski kuvasi puheenvuorossaan hyvinvointialueiden mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä. Lohikoski julkaisi helmikuussa 2022 yhdessä Taiteen Sulattamon toiminnanjohtaja Eveliin Lafghanin kanssa mielipidekirjoituksen liittyen kulttuurihyvinvointiin osana hyvinvointialueiden toimintaa. Hyvinvointialueiden tulee huomioida osana hyte-rakennetta kulttuurihyvinvoinnin koordinaattorin toimenkuva, vahvistaa taideterapioiden roolia osana kuntoutusta ja toipumista, edistää hyvinvointi- ja kulttuurilähetteiden sekä kulttuuripassin kuten Kaikukortin käyttöönottoa ja turvata heikossa asemassa sekä pitkäaikaisessa hoivassa ja hoidossa olevien ihmisten pääsy taiteen ja kulttuurin ääreen. Lisäksi kulttuurihyvinvoinnilla on annettavaa koronan jälkihuollossa syntyneen hyvinvointivelan hoidossa.
Lohikoski toimii Vantaa-Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna. Hyvinvointialueet voivat tehdä valtuustoaloitteita liittyen kulttuurihyvinvointiin sekä ottaa kulttuurihyvinvoinnin osaksi strategiaansa esimerkiksi järjestöyhteistyöhön liittyen. Kulttuurihyvinvointi kuuluu myös osaksi alueellista hyvinvointisuunnitelmaa. Taidetyöpajoilla ja -ryhmillä on paljon annettavaa mm. mielenterveyskuntoutujien tukemisessa. Vantaa-Keravalla on käynnistymässä myös osana Perhekeskusten kohtaamispaikkatoimintaa Tempo Family -malli musiikkiharrastuksen tukemiseksi perheissä.
Yleisökeskustelua käytiin liittyen kulttuurihyvinvoinnin näkökulman moninaisuuteen hyvinvointialueella, jossa tulisi huomioida sekä sote- että kulttuurijärjestöjen osaaminen hyvinvoinnin tukemisessa ja matalan kynnyksen palveluiden tuottamisessa, mutta myös kuntien kulttuuritoiminta ja kuntien toimiminen kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottajina ja välittäjinä.
Janne Haikari: Tulossa 21 erilaista ja osin väliaikaista mallia hyvinvointialueiden järjestöavustuksille
Soste ry:n Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari loi puheenvuorossaan katsauksen hyvinvointialueiden järjestöavustusmallien tämänhetkiseen tilanteeseen. Haikari muistutti puheenvuorossaan, että sote-uudistus on ennen kaikkea toimialauudistus. Sekä hyvinvointi että kulttuurihyvinvointi ovat toimialarajat ylittävää toimintaa ja myös ajattelutapoja, jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Sote-työhön liittyy aina hyte-työtä ja tätä hyte-työtä hyvinvointialueen tulee tukea, sisältäen kulttuurihyvinvoinnin näkökulman.
Tämänhetkisistä avustusmalleista löytyy suora maininta kulttuurihyvinvointityöstä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilta. Yleisesti ottaen estettä järjestöjen kulttuurihyvinvointitoiminnan tukemiseen ei hyvinvointialueella ole, kunhan avustettava toiminta on yleishyödyllistä ja se liittyy sote-palveluihin ja hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin. Avustettavalta toiminnalta saatetaan edellyttää nykyistä laajempaa alueellista kattavuutta sekä muun rahoituksen hankkimista. On selvää, että järjestöyhteistyön muotoutuminen tulee viemään vuosia ja kumppanuuksien löytyminen vaatii paljon työtä ja aikaa.
Mira Haataja: Kaikukortti kiinnostaa hyvinvointialueita
Kaikukortti on käytössä yli 50 paikkakunnalla 13 hyvinvointialueen alueella. Kaikukortti on hyvä käytännön esimerkki yhdyspintatoiminnasta, sillä se vaatii sekä kulttuuritoimijoiden että sote-toimijoiden yhteistyötä edistääkseen tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien henkilöiden osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin. Kaikukortin tietokanta Kaikukanta tukee tiedolla johtamista hyvinvointialueilla. Kaikukortti-toiminta osana kulttuurihyvinvointitoimintaa sijoittuu mm. osaksi alueellisten hyte-verkostojen toimintaa, alueellisiin (kulttuuri)hyvinvointisuunnitelmiin, elintapaohjaukseen, hyvinvointi- ja yhdyspintalautakuntiin, osallisuussuunnitelmaan sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitettävään hyte-palvelukonseptiin.
Hyvinvointialueista osa jatkaa Kaikukorttitoimintaa luontevasti osana hyvinvointialuetta, toiset ottavat toiminnan mukaan asteittain ja osalla valmistelu on vielä vaiheessa. Tällä hetkellä Kaikukortin koordinaatiovastuusta on sovittu neljän hyvinvointialueen kesken ja viisi aluetta maksaa kortista aiheutuvat kulut vuonna 2022. Kuluja tulee mm. korttien painatuksista, esitteistä ja Kaikukannan ylläpitomaksuista, jotka jyvitetään alueille asukasmäärän mukaan. Korttia kehitetään ja ylläpidetään valtakunnallisesti osana Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaa.
Isto Turpeinen: Kulttuurihyvinvointi on edistynyt strategisissa kirjauksissa viime vuosina huomattavasti
Taiteen edistämiskeskuksen Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden kuuden henkilön tiimi työskentelee mm. kulttuurihyvinvoinnin rakenteiden ja strategisten kirjausten edistämiseksi sekä asiantuntijoina kehittämisohjelmissa, hankkeissa ja työryhmissä tuoden kulttuurin ja taiteen osaksi hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistämistä.
Viime vuosina strateginen suunnittelu liittyen kulttuurihyvinvointiin on edistynyt huomattavasti. Mm. lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta tulee mukaan 7 § velvoite kunnille edistää lain tavoitteiden ja tehtävien mukaista toimintaa yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa (lakimuutos voimaan 1.1.2023). Myös Elintapaohjauksen tarkistuslista huomioi kulttuurihyvinvoinnin osana yhdyspintapalveluita. Monialaisen hyte-palvelukonseptin hankesuunnitelmien ensimmäisessä hankehaussa kulttuurihyvinvointi on mukana hankesuunnitelmassa 11 alueella 22:sta. Kuntien hyte-lisäosassa on mukana kulttuuri-indikaattori.
Sekä OKM että STM rahoittavat kulttuurihyvinvointia osana kehittämisohjelmia ja -hankkeita kuten osana Ikäohjelmaa (STM), terveyden edistämisen määräraha (STM), Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa (STM) ja kuntien kulttuuritoiminnan kehittämisavustuksia (OKM) sekä Taiteen edistämiskeskuksen avustusten kautta. Valtiovarainministeriö tukee mm. etäkulttuuripalvelualustaa ikääntyneille kehittävää Lämpiö-hanketta ja VN-TEAS -rahoituksen kautta Artwell-hanketta, jossa keskitytään kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisten vaikutusten arviointiin. Kulttuurihyvinvointipooli on mukana Artwell-hankkeen toteuttamisessa.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kulttuurihyvinvoinnin valmistelu osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä edistyy hyvinvoinvointialueilla eritahtisesti alueesta riippuen joko osana rakenteita tai sisällön kehittämistä tai molempia. Kehittämistyö tulee jatkumaan tiiviinä seuraavat vuodet ja se vaatii aktiivisuutta ja alueellista yhteistyötä erityisesti kulttuurihyvinvoinnin toimijoilta.
Kulttuurihyvinvointipooli kiittää tapahtuman osallistujia ja puhujia hyvistä puheenvuoroista ja runsaasta keskustelusta!
Kokouksen esitysmateriaalit löytyvät PDF-muodossa tästä: