Taiteen ja kulttuurin positiiviset vaikutukset fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin sekä koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen on tutkimuksin todettu. Kulttuurin parissa ihmisillä on usein hauskaa, joten ihan jo siksikin monet järjestöt järjestävät kulttuuritapahtumia, joihin jäsenten ja muiden toiminnan piirissä olevien ihmisten on kiva tulla.

Sote-järjestöt käyttävät kulttuuria ja taidelähtöisiä menetelmiä myös perustehtävänsä toteuttamiseen. Sydänliiton hallituksen puheenjohtaja Paula Risikko on todennut, että ”Kulttuuri ja taide tuovat merkityksellisyyttä elämään, voimauttavat, osallistavat ja vahvistavat arjen toimijuutta, edistävät sosiaalista koheesiota ja ehkäisevät syrjäytymistä. Näillä kaikilla on selkeä yhteys myös sydänterveyteen. Siksi Sydänliiton yli 200 sydänyhdistystä ovat jo pitkään järjestäneet monipuolista kulttuuritoimintaa toimien sekä kulttuurin yleisöinä että tuottajina.”

Sote-järjestöt ovat tärkeitä toimijoita julkisen sosiaali- ja terveyssektorin rinnalla ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kunnissa. Järjestöillä voisi olla nykyistä suurempi rooli taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien käytössä paitsi positiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten vuoksi myös siksi, että taide- ja kulttuurilähtöinen toiminta sopii hyvin järjestötyön luonteeseen.

Taide ja kulttuuri osana sote-järjestöjen toimintaa

Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE teki reilu vuosi sitten kyselyn sote-järjestöille taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien käytöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kysely osoittaa, että osassa sote-järjestöjä käytetään monipuolisesti taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä ja ne nähdään tärkeänä ja luontevana osana työtä.

Sekä järjestöjen tarjoamaa tukea että taidetta ja kulttuuria tarvitaan tukemaan ja täydentämään sote-sektorin toimintaa. Esimerkiksi taiteen avulla saatavalla osallisuuden kokemuksella on merkittävä vaikutus hyvään mielenterveyteen ja elämänhallintaan.

Järjestöjen toiminta sekä taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen edistävät molemmat osallisuutta. Kulttuuri toimii järjestötyössä vertaistoiminnan tukena, auttaa tavoittamaan vaikeasti saavutettavia ryhmiä sekä tarjoaa matalan kynnyksen toimintaa. Sote-järjestöille toteutetun kyselyn vastauksissa asiaa kuvattiin mm. seuraavasti:

• ”Kulttuurin ja taiteen varjolla on saavutettu sellaisia osallistujia, joille tavanomaisempi vertaisryhmä tai temaattinen tilaisuus ei sovellu tai jotka eivät koe omasta sairaudesta avoimesti keskustelua luontevaksi.”
• ”Taiteen kautta on saanut epäsuoraa vertaistukea muista osallistujista ja on voitu keskustella muustakin kuin sairastumisesta.”
• ”Kulttuuritapahtumat ovat houkutelleet myös aivan uusia osallistujia tai sellaisia, jotka osallistuvat vain kulttuuriteemaisiin tilaisuuksiin.”

Mitä tarvitaan, jotta taide ja kulttuuri osana sote-järjestöjen toimintaa vahvistuisivat?

Sote-järjestöjen vastauksissa tuotiin esille, että tarvitaan enemmän tiedon jakamista ja viestimistä taiteen ja kulttuurin hyvinvointia tukevista ja lisäävistä vaikutuksista. Yksi hyvä tiedonlähde on kulttuurihyvinvoinnin yhteyspiste Taikusydämen uutiskirje, josta saa ajankohtaista tietoa aiheesta.

Sote-järjestöt ovat myös kaivanneet enemmän mahdollisuuksia rahoittaa yhteistyötä kulttuuri- ja taidealan toimijoiden kanssa. Nyt rahoituksen eli rahan puute on usein yhteistyön este. Hyötyä olisi siitäkin, että hyvinvointialueilla olisi kulttuurihyvinvoinnin koordinaattori, joka toimisi yhteistyössä kuntien, yritysten, taiteentekijöiden ja kolmannen sektorin kanssa.

Kirjoittajat:

Päivi Nykyri, erityisasiantuntija
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Rosa Meriläinen, pääsihteeri
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry