Kulttuurihyvinvointipooli on antanut lausunnon Ikäohjelmaa koskevasta valtioneuvoston periaatepäätöksestä 31.8.2022. Vuonna 2020 laaditussa Ikäohjelmassa on kirjattu, että valmistellaan ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi Ikäohjelman jatkotavoitteista ja keinoista vuoteen 2030 saakka. Nyt lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa esiteltiin periaatteet Kansallisen Ikäohjelman toteuttamiselle, toimeenpanosuunnitelma vuosille 2023–2027 sekä alustavat toimenpide-ehdotukset vuosille 2027–2030.

Kulttuurin merkitys on huomioitu lausuntoluonnoksessa

– Olemme iloisia ja positiivisesti yllättyneitä, että kulttuurin merkitys ja ikääntyneiden moninaisuus on huomioitu lausuntoluonnoksesta ja kulttuurihyvinvoinnille on luonnoksessa kirjattu oma tavoite sekä sitä toteuttavia toimenpiteitä. Kulttuurilla on tutkittuja terveyshyötyjä, jotka toteutuvat vain, jos kulttuuripalveluita on saatavilla koko Suomessa ja nämä palvelut ovat ikääntyneille saavutettavia. Ikääntymiseen varautuminen merkitsee uusien toimintatapojen kehittämistä koko yhteiskunnassa, myös kulttuurialalla”, korostaa Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Marko Kilpi.

Kulttuurihyvinvointipooli näkee tärkeänä kulttuuripalveluiden saavutettavuuden parantamisen ikääntyneiden tarpeet huomioiden, unohtamatta moninaisuutta ja vähemmistöjen tarpeita. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ei suomea osaavan ikääntyneen väestön kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen ja toimintarajoitteisten ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen sekä saavutettavuudesta viestimiseen ikääntyneille.

Kulttuurihyvinvointipooli haluaa korostaa ikääntymisen ja vanhuuden näkemistä moninaisena, positiivisena elämänvaiheena, jossa ikääntynyt on aktiivinen toimija ja kulttuurin tuottaja. Haluamme vahvistaa myönteistä ikääntymisen tulevaisuuskuvaa ja positiivista asennoitumista ja keskustelua ikääntymisestä, ei vain huolipuhetta, kehon heikkenemistä ja voimavarojen ehtymistä.

Ikäihmisten palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa tulee hyödyntää kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisia

Kulttuurihyvinvointipooli näkee tärkeänä ikäihmisten palveluissa työskentelevien henkilöiden kulttuurihyvinvointiin liittyvän osaamisen lisäämisen. Tämä voi osaltaan edistää alan vetovoimaa sekä työviihtyvyyttä. Lisäksi näemme tärkeänä kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten palkkaamisen ikäihmisten palveluihin osaksi moniammatillisia työyhteisöjä ja tiimejä.

Moniammatillisuus edellyttää toimintakulttuurin muutoksia, eri alojen ammattilaisten toimintakulttuureihin tutustumista, asenteiden muutosta, osaamisen jakamista ja hyödyntämistä yli ammattirajojen sekä organisaatioiden tukea moniammatilliselle työskentelylle. Moniammatilliset tiimit tarkoittavat ikääntyneiden palveluissa mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden, kulttuurin ja liikunnan ammattilaisten sekä taideterapeuttien tiimityöskentelyä.

Nykyinen henkilöstömitoitus mahdollistaa esimerkiksi taiteen ja kulttuurin ammattilaisten palkkaamisen ikäihmisten hoivapalveluihin, sillä henkilöstömitoitus kattaa myös toimintakykyä ylläpitävät henkilöt, jotka voivat olla esimerkiksi taide-, kulttuuri- ja luovia toimintoja toteuttavia taiteen ja kulttuurin ammattilaisia sekä taideterapeutteja. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää rohkeammin.

Toimintamalleja on kehitettävä ja juurrutettava käytäntöön kestävällä tavalla ja riittävän laajasti

Kulttuurihyvinvointipooli haluaa täsmentää lausuntoluonnoksen kulttuurihyvinvointiin liittyvää suoraa toimenpidettä ”Jatketaan hyvien ja toimivien toimintamallien käyttöönottoa ja kehittämistä iäkkäiden toimintakyvyn tukemisessa, esimerkiksi elintapaohjauksen, liikunnan, ravitsemuksen, mielen hyvinvoinnin, kulttuurihyvinvoinnin ja kansalaistoiminnan alueilla” seuraavasti:

“Jatketaan hyvien ja toimivien toimintamallien käyttöönottoa, väestötasolle levittämistä ja kehittämistä iäkkäiden toimintakyvyn tukemisessa, esimerkiksi elintapaohjauksen, liikunnan, ravitsemuksen, mielen hyvinvoinnin, mielenterveyden, kulttuurihyvinvoinnin ja kansalaistoiminnan alueilla.”

Poolin näkemyksen mukaan tarvitaan väestötasolle levitettäviä laajoja, kestävästi kehitettyjä ja vaikuttavia kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleja, joilla on edellytykset tavoittaa väestöä laajasti (ennaltaehkäisy) sekä kohdennetusti (riskiin kohdistuen, primaaripreventio).

Palvelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla monialaisessa yhteistyössä

Kulttuurihyvinvointipooli painottaa lausunnossaan poikkihallinnollisen ja monialaisen yhteistyön merkitystä. Poikkihallinnollinen yhteistyö hyvinvointialueiden, kuntien kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, kulttuurilaitosten, kansalaisopistojen, taiteen ammattilaisten sekä sote- ja kulttuurijärjestöjen kanssa mahdollistavat ikääntyneille kulttuurin aktiivisen kokemisen ja itse tekemisen. Asiakas- ja palveluohjauksessa hyvinvointia edistävissä palveluissa on huomioitava myös kulttuuripalveluihin sekä järjestöjen toimintaan ohjaaminen. Vain koetulla kulttuurilla on hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, joten on kiinnitettävä huomiota kulttuuripalveluiden saatavuuteen koko Suomessa, erityisesti pienemmissä kunnissa. 

Hanke- ja kehittämistoiminnassa on noudatettava kestävää toimintatapaa, jossa huomioidaan projekteissa syntyvän inhimillisen pääoman kestävä hyödyntäminen ja henkilöstön jaksaminen projektityössä. Jo kehitettyjen toimintamallien levittämiseen, muokkaamiseen ja juurruttamiseen on varattava rahoitusta. On varmistettava hyviksi havaittujen käytäntöjen jakaminen ja laajempi käyttöönotto pyörän uudelleen keksimisen sijaan. On päästävä projektitaloudesta kohti eettistä, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla olevaa vakiintunutta palvelutoimintaa.

Tutustu lausuntoon Lausuntopalvelussa tai PDF-dokumenttina alla.